Maanantaina 25.11. lähdimme käymään iltapäivällä galleriassa nimeltä Laterna Magica. Galleria oli minun ymmärtääkseni kahdessa eri paikassa, toisessa oli Peik Bäckströmin näyttely Kulisseja ja hahmoja, ja nämä maalaukset olivat mielestäni hyvä esimerkki dada-tyylistä, koska teoksissa oli esillä yllätyksellisyys ja vieno järjettömyyskin. Maalauksissa esiintyi ihmishahmoja, toisella seinällä oli sukupuolet sekoitettu niin, että naiset olivat miesten vaatteissa, kun taas miehet olivat pukeutuneet naisiksi. Toisella seinällä taas oli maisemakuvia, joissa esiintyi lisäksi hämmentäviä ihmishahmoja. Juurikin tämä hämmentävyys oli mieleeni, ja pidin maalauksista!
Toinen paikka oli käytettyjä kirjoja myyvän kaupan takana, kellarissa peräti (?). Näyttely oli Vitruviuksen nainen ja muita kolmiulotteisia tutkielmia, ja taiteilija oli Heikki Simola. Erilaisia pintoja, muotoja, liikettä...
Ensiksi sisään kirjakauppaan astuttuani ajattelin, miksei tuoksuja voi vangita, miksen voisi ikuistaa sitä kuluneen kirjan sivujen tuoksua ja tuoda sitä tähän blogiin. Vanha kellarimainen tila oli mielestäni todella hyvä valinta juuri tälläiselle Simolan näyttelylle, teokset ja tila itse toivat jonkinlaista erityistä kontrastia käyntikokemukseen, ja loi mahtavan tunnelman. Teokset itse olivat mielenkiintoisia ja niitä tarkasti tutkimalla saattoi löytää yllättäviäkin asioita.
Enemmän tykkäisin valokuvanäyttelyistä, maalauksiin en samalla lailla osaa samaistua ja hypätä tekijän saappaisiin pohtien, kuinka kuva on tehty. Simolan näyttelyn kolmiulotteisiin juttuihin sain kuitenkin jonkinlaisen yhteyden niin, että pidin niitä kovin kiinnostavina ja ihailtavina. Johtuneeko sitten aivan mahtavasta ja valloittavasta näyttelytilasta, sitä en osaa sanoa.
